Turkimusoja – uusin raakkulöytö

Etelä-Suomen elinkykyisin raakkukanta?

Noin 4,5 km pituinen Turkimusoja puro saa alkunsa Kyrösjärven länsipuolelta kolmen pienen järven ryhmästä (Pyhäjärvi, Särkijärvi ja Järvenkylän järvi) ja laskee Pappilanjokeen Kyröskosken taajaman läpi. Kolmen järven ryhmään on kuulunut myös neljäs järvi, Telkko. Telkko-järvestä Pyhäjärveen laskevan ojan laskusuunta on vaihdettu vuonna 1926. Nykyisin se laskee Kyrösjärveen. Turkimusojan valuma-alueen pinta-ala ojan yhtyessä Pappilanjokeen on noin 21 km2 ja järvisyysprosentti 9,3 %. Turkimusojalla tehtiin jokihelmisimpukkalöydös loppuvuonna 2014. Populaation todettiin olevan lisääntymiskykyinen ja nyt arvioidaan, että Turkimusojalla saattaa olla Etelä-Suomen elinkykyisin raakkukanta.

 

 

 

 

  • Turkimusoja sivuhaaroineen kartalla. Turkimusojan uoma: Maanmittauslaitoksen peruskartan hydrografia, 10/2016. Karttapohja: Maanmittauslaitoksen taustakartta, 10/2016.

 

POHJAELÄINTUTKIMUKSEN TULOKSET ANTAVAT TOIVOA PIRKANMAAN RAAKUILLE

| Ei kommentteja

Kolmen helmen joet -hankkeessa teetetyn pohjaeläinselvityksen avulla pyrittiin selvittämään hankkeessa mukana olevien jokien (Ruonanjoki, Pinsiön-Matalusjoki, Turkimusoja) ekologista tilaa. Selvityksen teki KVVY. Pohjaeläimet valittiin hankkeessa virtavesien ekologisen tilan ilmentäjiksi, koska niillä on tärkeä rooli jokiekosysteemin toiminnassa. Pohjaeläimiä esiintyy käytännössä kaikissa vesistöissä, … Lue lisää

Turkimusojan jokihelmisimpukkainventointi on valmistunut

| Ei kommentteja

Turkimusojan raakkujen esiintymistä kartoitettiin elokuussa 2015 Luonnontieteellisen keskusmuseon toimesta. Tutkimuksissa keskityttiin Vaasantien (valtatie 3) yläpuoliseen jokijaksoon, joka inventoitiin yhtäjaksoisesti. Lisäksi inventoitiin kaksi lyhyempää jokijaksoa valtatien alapuolisella osalla. Nyt valmistuneen Alleco Oy:n tekemän tutkimuksen tavoitteena oli täydentää aiempaa selvitystä joen vielä … Lue lisää

Helmenkalastuksen historiaa Hämeenkyrössä

| 1 kommentti

Paikallinen puroaktivisti Matti Rintala löysi Hämeenkyrön Turkimusojan raakut eli jokihelmisimpukat vuonna 2014. Sen jälkeen Turkimusojan raakut on inventoitu asiantuntijoiden toimesta ja populaation kooksi on todettu noin 1800 simpukkaa. Historioitsijoille näiden eläinten olemassaolo on kuitenkin ollut tiedossa jo pitkään:   ”Hämeenkyrössä … Lue lisää

Huonoja uutisia rapututkimuksesta

| 1 kommentti

Raakun kaverina joessa asustaa supisuomalainen jokirapu. Sen kannan on kuitenkin suurilta osin tuhonnut  Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva täplärapu, jota ihminen on istuttanut vesistöihin myös Pirkanmaalla. Täplärapu kestää rapuruttoa jokirapua paremmin, mutta käytännössä kaikki täpläravut kantavat tautia ja tartuttavat sen helposti jokirapuihin. … Lue lisää

Pohjaeläintutkimusten maastotyöt

| Ei kommentteja

Kolmen helmen joet -hankkeessa pohjaeläinnäytteiden otosta vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY). Viimeisimmät näytteet otettiin 4.-5.10. 2016 kahdesta-kolmesta eri virtapaikasta kaikilla kolmella joella. Näytteenoton jälkeen näytteistä poimitaan pohjaeläimet laboratoriossa, minkä jälkeen löytyneet lajit tunnistetaan mikroskooppia apuna käyttäen. Tuloksista laaditaan raportti, joka … Lue lisää

Maisemapäivät Hämeenkyrössä ja retki Turkimusojalle

| Ei kommentteja

Kyrön Luonnon ja Hämeenkyrön Maisemakahvilan järjestämät Hämeenkyrön 29. Luonto- ja maisemapäivät pidettiin 13.8. Maisemakahvilan Kulttuuriladossa. Sitä ennen tehtiin retki Turkimusojalle. Päivillä esiteltiin yleisölle Kolmen helmen joet hanke ja hankkeen vastavalittu koordinaattori Ulla Helimo. Lisäksi Matti Rintala esitteli raakun löytöhistoriaa Turkimusojasta … Lue lisää